Synestesian 2006 julkaisema Heikkojen Herralle -EP täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Jotenkin vaikea ajatella, että julkaisumme on rippikouluikäinen, saa ajaa mopolla ja hallita omalla työllään ansaitsemaa omaisuutta. Ihan jo senkin osalta, että miten ihmeessä joku musiikkijulkaisu voisi edes ajaa mopolla?

Teini-iästä puheen ollen, oli vuosi 2006 yhtyeemme osalta melko vahvaa keulimista, rintakarvojen kasvattamista ja ohikulkijoille huutelua.
Olimme kukin vuorollamme pääsemässä irti puolustusvoimien ikeestä, pöytälaatikot olivat täynnä, paana auki ja unelmat taivaissa.

Sen enempää syventymättä levyn tekovaiheisiin voidaan todeta, että ko. julkaisua voidaan pitää yhtenä olennaisimpana osana isompaa tarinaa, josta Synestesia tultiin lopulta tuntemaan. Se oli rohkea ja ennakkoluuloton pelinavaus, jonka äärellä pystyimme toteamaan toisillemme loputtomalta tuntuneen tauon jälkeen, että musiikki on kuin padel – hieno laji!

Nämä mielessä päätimmekin palata edellä mainittuihin 15 vuoden takaisiin mielimaisemiin niin sanotun soittovideon muodossa. Kappaleeksi valikoitui EP:n avausraita Narrin Neuvo, joka säilyi Synestesian settilistassa yhtyeen loppumetreille saakka. Juhani Ahon samannimistä tekstiä mukaileva teos on edelleen oiva osoitus yhtyeemme iskukyvystä silloin ja miksei vielä tänäänkin.

Koska kappaleessa oli jo sen syntyhetkellä hyvin vähän korjattavaa, jos lainkaan, pyrimme tekemään sille kunniaa myös niin, että se soitetaan juuri niin kuin kappale on ylös kirjoitettu ja ennalta sovittu. Mukavan lisämausteen taltioinnille antavat iän tuoma varmuus, nivelkivut sekä pakenevat hiusrajat.

Kohottakaamme siis yhteinen malja Heikkojen Herralle!